sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Kinkkuvahti, osa 1

Tänään me käytiin mummulassa viemässä sinne joulutervehdykset. Mummulassa on selkeesti rennonpaa kuin meillä kotona. Mummu on tosi reilu, emäntä sanoo sitä höveliksi. Eli kun mä katon sitä kauniisti silmiin, niin heti  saan  kinkkua, kuten tänään. Eikä mun tartte edes istua tai tehdä muitakaan temppuja. 

Mä osoitan tällä tavoin selvästi, mitä mä haluan jouluherkuista!

Mun toisessa mummulassa mä sain viime jouluna piparin. Mutta siitä mä en tykännyt. Tuli nimittäin melkein heti oksu. Joten sielläkin mä saan nykyisin vain lihaa, kuten naudan sisäfilettä.

Kyllä mummut tietää. Niillä on elämänkokemusta.

4 kommenttia:

  1. Kyllä kuvassa on selkeääkin selkeämpi "Kinkku-MULLE-Kinkku" -katse :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä me koirulit tiedetään, millä mummujen sydämet saa käännettyä, etenkin kinkkujen kohdalla! Huoemneea kuulemma meilläkin paistetaan kinkku. Jee!

      Poista

Komentteja on aina mukava saada!