maanantai 23. joulukuuta 2013

Kinkkuvahti, osa 2

Mun plokikamelit Myrsky ja Tuisku pohti yks päivä, että mistä tietää että on joulu? Mä vastasin, että kinkun tuoksusta. Nyt meillä tuoksuu tosi hyvälle, ei oikein malttais edes tupsluureille mennä. Mä tarkkailen tuon kinkun paistumista tosi tarkasti.

Älä tule paha kinkku, tule hyvä kinkku! Tuolla taustalla näkyy mun ruokailupaikka. Mulla oli siinä kerran semmoinen ruokailualusta, mutta sille kävi vähän hassusti...

Uutta en oo vielä saanut. Tämä oli tuotu Enklannista, Harrodsilta. Kyllä mä ehkä kelpuuttaisin jonkun kotimaisenkin alustan. Tosin mun joillakin kameleilla on ruokailualustana auton kumimatto. Kuulemma kestävä ja pestävä. Ja pysyy paikollaan. Mutta kun meidän emäntä yrittää joskus jopa sisustaa...

4 kommenttia:

  1. Topakkana ootkin siin uunin edes. Kyl varmalla tolla vahtimisella tulee hyvä ja maukas kinkkukunkku.

    Keh heh, kovinka oli hepposta tavaraa Harroltsin ruoka-alusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on vissiin siellä Enklannissa vähän rauhallisempia ne koirat, niinku ne kuninkattaren korkit.

      Tuon kinkun pitää kuulemma paistua monta tuntia, vissiin ehdin sittenkin ottaa tupsluurit.

      Poista
  2. Tuli taatusti loistokinkku noin hyvän laadunvarmistajan valvovan katseen alla!
    On kystä kyllä ja kupu täynnä.. Se on vaan kerran vuodessa; JOULU! :D

    VastaaPoista

Komentteja on aina mukava saada!