Mä olin viikonloppuna vähän aikaa mummun kaverina, niinku hoidossa sillä. Mä oon aikaisemminkin sanonut, että mummulla on selkeesti paremmat ruuat kuin meillä kotona. Ja se tuli taas todistettua. Ensiksi me syötiin mummun kanssa sen makkarapotut ihan fifty-sixty. Mäkin söin kaikki potut, porkkanat, purjosipulit ja tietty ne makkarat. Sitte me syötiin vielä jälkiruuaksi melkoiset siivut pannukakkua. Kun emäntä kuuli tästä, niin se tykännyt ollenkaan. Miksi? Eikö se oo vaan hyvä, ettei tartte pelkillä kotiruuilla olla? Se meinas, että tuota menoa joku voisi sanoa mulle saman, mitä mun emännän tutulle koiralle, Saharalle, eräs koirananäyttelytuomari oli sanonut "on näköjään ollut ruoka-aikaan kotona"...
Onneksi sain kuitenkin mökillä vastapainoksi liikuntaa. Isäntä yritti timpuroida jotakin, mutta mä toin sille sinnikkäästi palloa.
Heitä! Ja jotain ihme venetsialaislyhtyjä oltiin pistetty mun juoksuradalle.
