Tämä vuosi on alkanut meidän osalta vähän surullisissa merkeissä Siitä varmaan johtuu emännän laiskahko plokin päivitys. Meidän mummu nimittäin kuoli. Me ei oikein ymmärretä, mitä se kuolema tarkoittaa. Mummun hajuhan oli mummulassa vielä ihan selvästi havaittavissa. Ei se ole voinut kauaksi mennä. Mutta emäntä sanoi, että ei se tule sinne enää koskaan.
Mummulla ja papalla oli paljo tavaraa. Emäntä tuskailee, että mitä sen kaiken tavaran kanssa tekisi? Paras tapa olisi kuulemma valella talo pensalla ja sytyttää tuleen. Vitsi, vitsi. Papan autotallista pitäisi kuulemma varaosamyymälää vuoden. Niinpä emäntä sanoi sen serkulle, joka on autoharrastaja, että hae kaikki mitä haluat itsellesi... Kirpputori kait me pidetään.
Mutta me? Täällä pohjolassa on ollut aika normaali talvi. Välillä kylmää ja välillä toooosi liukasta. Joten kunnon lenkuroille on päästy aika harvoin. Nytkin on pakkasta -16°C. Huomenna olisi toiveissa päästä lenkuralle. Arvatkaa mitä varten? Etsimään lähistölle ilmestynyt uusi keokätkö!
Tuo pallo oli semmoisen Kong Wubba -lelun sisällä. Kong Wubba ei elänyt kuin kaksi päivää...
Olipa tosiaan murhettava uutinen toi mummun kualema, Hugo ja Elvis. Otetaan osaa suruunne!
VastaaPoistaKevättä kohti mennään, joten eiköhän kohta päästä ulkoileen ja kätköilemään oikeen hualella. Joo.
Se on parasta, että kevät tulee. Emännän piti päivällä pistää säleverhoa kiinni, kun se yritti lounasta syödä ja auringon säde sattui just silmään. Vaikka muuten onkin auringon lapsi.
PoistaOsanotto täältä meiltä teidän äipälle! On aina rankkaa menettää läheisiä.
VastaaPoistaToivottavasti pääsitte kätköilemään. Minä jo puhureille ehdotin, että kyllä pitäisi muutama kätkö laittaa myös koirille, kun kerran mukana kuljette. Olisi teilläkin hommaa! t. Eka
Kiitos osanotosta. Oikeastaan aika monet kätköt sopii myös koirille. Me tiedetään yks saksanpaimenkoira, joka on koulutettu etsimään kätköjä. Ongelmana on se, että se saattaa tulla viipotaan kätkö suussa omistajaa vastaan, eikä omistaja tiedä, minne kätkö pitää palauttaa...
PoistaOsanottomme mummun poismenosta! Luopuminen on raskasta. Eikä ole ihme, että koiran on vaikea tajuta kuolemista, kun ei se ole niin helppo ihmistenkään ymmärtää. Että joku on tässä ja sitten ei ole. Meidän Emännällä on välillä vieläkin ikävä omaa mummoaan, vaikka hänen kuolemastaan on jo monta vuotta.
VastaaPoistaKiitos osanotosta. Kyllä me täällä porukalla pärjätään.
PoistaKirjotin yhen kommentin vuan se taes jiähä jonnehhii matkalle. No kuitenniisa.
VastaaPoistaLämpimät osanotot teejjän emännälle! <3 Ja kovasti voemija.
Teellä on sielä meleko vilakka ilima. Ja ku vielä pakkasella mereltäpäen tuulla hujottaa ni ee tie mielj kovin pitkijä lenkkijä tehä.
Onneks männään kevättä kohen ja kohta ruppee aarinkohhii lämmittämmään :) Tarkenetta työhhii niitä kätköjä ehtiä.Ja muutennii viliketellä sielä ulukona.
Kiitos osanotosta! Nythän tuo taas lupas plussakelijä. Ja kun emäntä on virkavappaalla, niin päästään varmuuella pitkähkölle sielun virvoitus lenkille, eli maastoon keokätkölle!
Poista