Kassileikkauksesta on toivuttu erittäin hyvin. Vauhtiahan meillä riittää. Pikkuisen on jo muutosta silti nähtävissä. Esim. ulkona olemisessa. Ennen ku me yritettiin pissata jo heti portin pieleen, niin nyt voidaan ihan hyvin kävellä vähän kauemmaksi ja lorottaa sitte oikein piiiiiitkä pissa. Ei tarvitse säännöstellä ja nostaa jalkaa muutaman metrin välein. Joskus pikkulenkura menee vain yhdellä jalannostolla.
Mutta yksi päivä tapahtui taas sisällä...
Jompi kumpi meistä (ei kerrota kumpi) sai päivällä isännän työhuoneen oven auki. Ja sitten me vielä saatiin lukittua itsemme sinne koko päiväksi. (Näinhän tapahtui kerran jo Elviksen aikanakin). Tuosta alahyllyltä me sitten luettiin isännän melko täydellisestä Juha Vuorisen kokoelmasta neljä kirjaa ihan silpuksi. Sitten siinä oli yksi maantiedon oppikirja jostain 30-luvulta. Se kirja se vasta olikin mielenkiintoinen. Siinä kun puhuttiin joistain neekereistä ja vinosilmäisistä kiinalaisista. Emännän mukaan semmoista kieltä ei saa enää edes käyttää, että olisi ollut vähän niinku kulttuurihistoriallinen teos. Sitte me ihan vaan silputtiin pari uudempaa kemian kirjaa, ne ei kuulemma haitannu.
Toisaalta emäntä huokaisi helpotuksesta, että me säästettiin papan raamattu, ylemmässä kuvassa hyllyllä oikealla poikittain. Kun sinne pappa on merkannut kaikkien sukulaisten syntymä- ja kuolinajat ja sinne väliin on leikattu kamalasti kaikkien tuttujen ja sukulaisten kuolinilmoituksia. Nekin on kuulemma arvokasta historiaa. Nyt työhuoneen oven edessä on päivisin keittiöjakkara poikittain...
Täällä on lunta ihan mahdottomasti. Tyrnävän mummulassa on käyty harjoittamassa Vitoa vapaana olemisessa. Eipä tuon kinoksen läpi juuri mihinkään pääsekään ja tielle on onneksi aika pitkä matka.
Joten hyvää uutta viikkoa kaikille teille kamuille!