Tänään oli kyllä ihana aurinkoinen kevätpäivä. Niinpä emäntä ja sen kaveri Koo suuntasi meren jäälle, Lumijoelle. Keokätköjen perässä tietenkin. Meidän emäntä on aina ihan hermoheikkona, kun ollaan jäällä. Mutta nyt se hämmästyi. Porukat ajeli jäällä niinkuin maantiellä konsanaan. Me ei juurikaan saatu olla vapaina.
Näissä kuvissa ei autoja näy, mutta oli niitä varmaan sata tuolla jäällä. Me sen sijaan jätettiin auto rantaan ja käveltiin kaksi kilometriä yhdelle pikku saarelle. Siellä menikin sitten tunti, kun Koo ja emäntä etsi sitä kätköä. Ne sanoi, että ne puusilmäili.
Kuten näkyy, joku on käynyt autolla tuollakin saaressa. Matkaa rannasta sinne on kaksi kilometriä. Me sentään käveltiin sinne ite. Tämä on semmoinen kalastajien lepomökki.
No jopas, teil oli koree ja liikunnallinen päivä, niin oli kyl onneks meilläkin, ja pääsitte jäälle seikkaileen ja keokätköileen. Jesh!
VastaaPoistaJa se oli harvinaista, että meren jäällä ei tuullut yhtään. Kätkö oli tosi vaikea löytää ja kätköttäjä olikin nostanut sen vaikeutta kolmoseen. Mutta kyllä tuolla kelpaa!
PoistaUpea päivä ollut kätköjen etsimiseen ja ulkoiluun, teillä hienot ulkoiluasut vain aurinkolasit puuttuu :)
VastaaPoistaEmäntä ei käytä edes rillejä. Se haluaa täys rusketuksen, ei mitään pandoja. :)
PoistaTeillä on siellä vielä kunnon jäät. Täällä alkaa joesta jo häipyä aikamoista vauhtia, merenrannassa ei ole käyty katsomassa. Ei se uskalla meidänkään äippä tuonne jäälle juuri mennä. Muuten on kyllä jo ihan mahtavat kevätkelit täällä meilläpäin. Ensimmäiset leskenlehdet on jo bongattu. t. Eka
VastaaPoistaLeskenlehdet... Me vasta unelmoidaan niistä. Mutta hieno oli tämäkin kokemus. Emäntä sanoo, että se tulee muistamaan sen aina.
PoistaAeka huikeet näkymät teellä! Lie ollunna lysti tuola hilipoo :) Ja nuo teejjän hualarit on tosj hienot!
VastaaPoistaMittatilaus "hualarit". Mutta tuo meren jää on aika tylsä. Ei yhtään posteja. Me merkatiin heti ensimmäiset korret, kun ne rannalla tuli vastaan.
Poista