tiistai 9. huhtikuuta 2013

Elämää suurempia asioita

Mun emäntä lukee aamuisin lehdet aika tarkkaan. Mä pääsen usein sen syliin ja kattelen samalla ikkunasta ulos. Niissä lehdissä on kuulemma sellaisia tekstaripalstoja, missä saa napakasti ilmoittaa oman mielipiteensä. Ja niissä keskustellaan usein koirista.

Koirankakka-keskustelu on jokakeväinen ilmiö. Mun emäntä kerää aina mun pökäleet pussiin. Paitsi metsässä ja mökillä. Silloin kun mä olin pieni, niin riitti kun otti piharatamon lehden ja vei sillä tuotoksen kakkaroskiin. Aika ekolookista. Enkä mä saa edes pissata ovensuuhun. Juostaan vauhdilla vähän kauemmaksi.

Saako eläinten haudalle tuoda ristin? Mun emännän mielestä tämä asia on vähän monipiippuinen. Mutta jos haluaa uskoa, että joku korkeampi voima on meidät luonut, niin kyllä se on sitten luonut ihmiset, koirat ja kaiken muun. Ja silloin voi tuoda haudalle ristin. 

Miksi eläimille annetaan ihmisten nimiä? No höh. Miksi keittönkaapeille, taloille ja aamutossuille annetaan ihmisten nimiä? Kyllä musta nimi ku nimi sopii koiralle, joka sen ylpeästi kantaa. Repaleinen aamutossu ei oo kyllä kovin ylentävä näky... reikäkin voi olla pohjassa.

Hau! Olen haukkunut!

Tämän puun juurella mökillä on mun edeltäjäni Vallun uurna. Tuosta alkaa heti järvi. Se kuulemma istui siinä aina ja hätisteli sorsia. Kerran se ui niin pitkälle niiden perään, että isäntä oli jo ottamassa venettä hakeakseen sen takaisin. Mutta jaksoi se omin voimin takaisin.

2 kommenttia:

  1. Elvis, olen miettinyt ihan samaa asiaa, eli onko risti eläimen haudalla ok. Jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee, mutta joskus me ihmiset unohdamme että eläimet ovat eläimiä - kaikella kunnioituksella. Rakas kissani on haudattu pieneläinten hautausmaalle ja haudalla on pelkkä kyltti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meidänkään edellisen koiran haudalla ole ristiä tuossa puun juurella. Kukkapuskan olen siihen istuttanut...

      Poista

Komentteja on aina mukava saada!