sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äitienpäivä

Kylläpä näitä juhlapäiviä riittää. Tänään oli sitten äitienpäivä. Tosin ei se meidän osalta ollut lainkaan juhlaa. Emäntä kun lähti tyttärensä ja vävyn kanssa ulos syömään ja meidän piti jäädä ypöttään kotiin. Isäntä lähti tervehtimään omaa vanhaa äitiään sinne Tyrnävälle. Ja sinnekään me ei päästy mukaan. Siellä oli kuulemma liikaa porukkaa ja me ei oltais mahduttu olemaan siellä. Ja höpö puhetta. Ihan varmasti oltais ilahdutettu kaikkia hienoissa juhlatamineissaan olevia ihmisiä, etenkin naispuoleisia, hyppimällä niiden (sukkahousujen) päälle. 

Kun emäntä tuli sieltä äitienpäivälounaalta kotiin, sen maha oli niin täynnä, että se pötkähti saman tien sohvalle makaamaan. Ja Hugo hyppäsi sen päälle. Ja raapaisi emännän kaulaan mojovan jäljen.

Mutta kyllä me puuhattiin yhdessäkin jotain. Eli yllätys, yllätys! Me lähdettiin keokätkeilemään. Isäntä sai taas leikkiä Tarzania ja me kannustettiin sitä maasta käsin. Ja huom. Sillä on uudet lenkkarit.


Meillä ei ollut oikeaa kameraa mukana, joten muutama kuva otettiin kännykällä. Hugo huomasi leskenlehden. Hugo löysi myös uuden herkun, hevosenkakkaran...


Toivottavasti teillä kaikilla oli mukavaa äitienpäivänä! 

10 kommenttia:

  1. Heehee! Joskus herkuttelulla voi olla ns. tuoksuva tulos! ;D ehtikö Hugo haukatakin herkkuaan? Pestiinkö suu saippualla sen seurauksena ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hugo ehti varmaan syödä pinen palleron, Äimärautiolla kun oltiin. Käveltiin semmoista hevosten lämmittelyrataa. Odotellaan, mitä "herkku" tuo tullessaan.

      Poista
  2. Hevosenkakkaran herkuttelun jälkeen kannattaa syödä hammastikku niin raikastuu hengitys :)
    Ne on vaan niin kauniita nuo kesän ensimmäiset leskenlehdet ja muutkin kukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä vain tahtoo tulla aina tappelu niistä hammastikuista... Vaikka kummallakin olisi samanlainen.

      Poista
  3. Tommonen ypöttäminen on surmeeta. Mekin joudutaan jäämään kotiin, ku ei muka tulla toimeen lasten kanssa. Joo, ei tullakaan, ku ei olla koskaan niitten kanssa päästy kontaktiin ja siks haukutaankin niitä aina. Mut gaumeen vaarallisen näköstä toi keokätkeily. Onneks teillä on huimapääiskä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mekään olla oltu lasten kanssa tekemisissä. Me varmaan kaadettais ne kumoon... Ja nuoltais niiden nenät.

      Poista
  4. Hevosenkakkaroehen syönti on kuulema koerille hyväks. Suapi siitä jottae hyvijä pakteerija. Sano yks hevoselli joskus. En kyllä tiijjä mittee ne hyvät pakteerit oekee on... :)
    Onneks ee tarvinna teejjä keskennään kokopäevee olla. Piäsittä kevättä haestelemmaan koko sakilla :)
    Rohkee isäntä teellä ku on puuhu uskaltanna noosta.Uusilla lenkkarilla on kyllä ollunna hyvä pito varmaa. Että sempuolee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tänään oli sitten työpäivän aikana tullut Hugolta kakka sisälle pitkästä aikaa. Että varmaan se pallero vilkastutti suolen toimintaa. Pupun papanoidenkin syönti on kuulemma hyväksi :)

      Poista
  5. Kyllähän se päivä siinä meni kuten kaikki muutkin. Meillä oli kaikki vähän kireitä, kun armeijaveikka lähti taas lomilta, Jäbä menee huomenna lääkäriin Hesan keskustaan eikä se ole juuri siellä kulkenut ja toinen ihmisveikka lähtee tänään koulun kanssa Powerparkkiin ajamaan kartingia ja sitäkin tuntui kovasti jännittävän. Huusivat oikein illalla vähän paineita helpottaakseen, mutta minä siitä vähän säikähdin ja yritin komentaa ne hiljaisiksi. Äippä sentään vei mut lenkille ja näki siellä alueemme ensimmäisen kyyn. Onneksi se oli kuollut.
    Mä olen kuullut tuota samaa, että hevostenkakkarat ovat koirille tarpeellisia, joten antaa mennä vaan! t. Eka

    VastaaPoista
  6. Kyllä ne nuoret osaa kulkea missä vain! Kännykässäkin on jos jonkinlaista karttaa. Viikolla on vielä Helatorstai, silloin meillä kuulemma siivotaan. Huoph. Se tietää emännän luhyttä pinnaa ja meille huutoa, kun muka ollaan koko ajan tiellä...

    VastaaPoista

Komentteja on aina mukava saada!