tiistai 17. syyskuuta 2013

Koiran tahtiin

Tännään me mentiin emännän kanssa tuttuun puistikkoon ja tehtiin semmoinen koiran tahtinen lenkki. Eli mä sain määrätä suunnan ja vauhdin ja talutin mun emäntää. Mun emäntä ajatteli, että katsotaanpas mitä mä teen. Ja mähän nuuskuttelin joka paikan. Puun aluset, vaihdoin polun reunaa, mutkittelin sinne ja tänne. Vain yhden kerran mun emäntä määräsi suunnan. Yhteen jorpakkoon se ei suostunut tulemaan. Sillä oli nimittäin lenkkarit jalassa ja se jorpakko ois vaatinut kumisaappaat.

Tosin mun emäntä ajatteli, että meniköhän nyt hukkaan se mun "koulutus", kun ei näistä koiran tahtisista lenkeistä saa kuulemma tulla tapa. Mutta mulla oli kivaa!

Kävin seisomassa yhden piknik-pöydän päällä. Siinä oli varmaan syöty makkaraa, kun se tuoksui niin hyvälle.

Beba-kuva minustakin, kun mun plokikamelit Myrsky ja Tuisku harrastaa näitä kans. Myrskyn ja Tuiskun maailmaan pääsette tuosta mun plokin sivupalkista.

Ja taas keskustan kautta kotiin. Nyt en enää saanut määrätä tahtia. Ja mä oon huomannut, että aina kun mä oon vaikka tuolla Rotuaarilla, niin melkein kaikki ihmiset hymyilee mulle :)

6 kommenttia:

  1. Bebakuva päivässä pitää mielet korkeella, keh heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu... Mun häntä on vaan niin lyhyt, että beba näkyy aina :D :D :D

      Poista
  2. Mullekin hymyillään Rotuaarilla. Kulkeekohan siellä kaikki kaupungin koirarakkaat ihmiset ja loput onkin sitten aina pahalla päällä ja valittavat?

    Meidän äippä on lukenut jostain, että koiran pitää saada aina kerran päivässä saada määrätä lenkurareitin, hajujen perusteellahan sitä yleensä suunnistetaan. Tänään tehtiin ns. Piimäperän lenkki ja meillä meni oikein hyvin reittisuunnitelmat yhteen. Olisin halunut mennä satamaan, mutta äippä sanoi, että eikun jatketaan vaan suoraan. Kyllä sekin mulle passas, kun edellä näytti menevän muutama koira. Ne me ohitettiin vauhdilla. Meillä meni tunti pitkällä lenkuralla ja tahti oli kova.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti me kohdataan joskus! Mä oon lukenut, että sä oot käynyt lenkillä Värtön rannassa ja Tuirassa. Ne on kans mun vaki paikkoja. Alle kilometri mun kodista.

    Joskus on tosiaan kiva määrätä, missä mennään. Saapahan toteuttaa niitä koiramaisia vaistoja! Vaikka emännästä on joskus hankala tulla mun perässä kaikkien pusikkojen ali...

    VastaaPoista
  4. Koirantahtilenkit on varmasti parhaita! Ainakin The Staran mielestä..

    Ja aika hulppee hanuri! Ihan rimmattuko vaiko luonnontilassa? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan on luonnontilainen. Monet luulee, että mun häntä on katkaistu, mutta se on luonnostaan tuollainen töpö. Emäntä tosin toivoi, että se peittäisi edes jotenkin tuon reiän...

      Poista

Komentteja on aina mukava saada!